Harjoitusten idea
Näiden ensimmäisiksi suunnistusharjoitteiksi tarkoitettujen leikkimielisten ja pelillisten karttaharjoitteiden tarkoituksena on opetella karttamerkkejä sekä kartan ja maaston vertaamista toiminnallisesti ja hauskasti. Toimintaympäristö on rajattu pieneksi, jolloin ohjaaja tai opettaja näkee lapset koko ajan. Tämä tekee harjoittelusta turvallista sekä antaa mahdollisuuden opettaa ja ohjata osallistujia enemmän.
Näissä esimerkeissä piha-alueelle mallinnetut alkeisharjoitukset ovat sovellettavissa myös metsäympäristöön. Ideaa jalostamalla ja ympäristöä, kartan mittakaavaa ja etäisyyksiä vaihtelemalla saadaan myös haastavampia harjoitteita edistyneemmille suunnistajille.
”Näissä tehtävissä oppimisympäristö opettaa oppilaita. Viitetehtävät ohjaavat itsessään oppimisprosessia ja saavat oppilaat lukemaan karttaa yksin, keskittyneesti ja liikkumaan turvallisesti.”
“Kuten muissakaan liikunnan alakoulun oppisisällöissä, ei myöskään suunnistuksessa 'suunnisteta oikeasti', vaan opetellaan tärkeitä taitoja suunnistustaidon tueksi. Kartan ymmärtäminen, kartan suuntaaminen ja oman olinpaikan valinta tulee osata oppilaan hahmotuskyvyn kannalta helpoissa oppimisympäristöissä, jotta 'oikeaan suunnistukseen' on joskus vaikka yläkoulussa mahdollista siirtyä.”
Mikko Ojanaho, Liikuntakasvatuksen Yliopisto-opettaja
Oma ajatustyö – yhteisöllinen toiminta
Harjoitteet on suunniteltu usein toteutettavaksi yhteisöllisesti pareittain tai joukkueina, mutta silti siten, että jokainen osallistuja pitää omaa karttaa kädessään ja opettelee itse määrittämään sijaintiaan suhteessa karttaan.
Tehtävissä on mukana lapsia liikkumaan innostavia elementtejä kuten taktiikkatehtäviä ja joukkuehaasteita.
Ennakko- ja jälkityöt
Suurin osa seuraavista karttaharjoitteista on suunniteltu siten, että alueelle ei tarvitse viedä rasteja etukäteen, vaan niiden merkitseminen tapahtuu yhdessä osallistujaryhmän kanssa suunnistustuokion aikana. Opettaja tai ohjaaja voi valmistella kyseisen harjoituspankin ja hyödyntää sitä seuraavat vuodet. Kartan tarvittavista päivityksistä tulee kuitenkin huolehtia ja varmistaa, että kartta on ajantasainen.
Kartta
Opetus tähtää kartan ymmärtämisen kehittämiseen. Oppilaiden on tavallista suunnistuskarttaa helpompi verrata maaston ja kartan vastaavuutta, kun (melkein) kaikki lapsen näkemät kohteet löytyvät myös kartalta.
Tarkat pihakartat tai ns. ylikartoitetut sprinttikartat ovat edellytyksiä seuraavien harjoitusten toteuttamiselle, sillä tarvitaan paljon rastipisteitä ja kartanlukukohteita pienellä alueella. Ensiksi tuleekin valmistaa näihin harjoituksiin sopiva kartta. Tarvittavat lisäykset esim. virallisten kuvausohjeiden mukaisiin sprinttikarttoihin käy melko nopeasti ja onnistuu hyvin myös esim. nuorilta suunnistajilta.
Harjoitusten tehtäväalueeksi valitaan ja rajataan kokonaisesta sprinttikartasta pieni osa ja tehdään siitä oma pikkukartta. Kartoitetaan alueen pienimmätkin kohteet (kuten pylväät, roskikset ja palloseinät), joita virallisten kuvausohjeiden mukaan ei tulisi kartalle kuvata. Näin saadaan pienelläkin alueelle paljon kartanlukukohteita ja rastipistemahdollisuuksia. Karttamerkkien symbolikokoa pienentämällä saadaan kartta pidettyä selkeälukuisena ja uusia karttamerkkejä voidaan luoda tai varioida kopioimalla karttasymboleja.
Mittakaava
Mittakaavalla ei ole niin suurta merkitystä, tärkeämpää on, että kartta on selkeälukuinen ja A6 tai A5 kokoista karttapalaa voidaan asetella useampi A4 arkille. Näin voidaan toimia tulostustehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti.
1:1000 mittakaavassa on se etu, että lapsille on helpompi selittää kartan 1cm vastaavuuden olevan 10m todellisuudessa
Harjoituskerta
Nämä pienellä alueella tehtävät kartanlukuharjoitteet ovat tarkoitettu lyhyiksi ja intensiivisiksi. Yksi harjoituskerta tulee sisältää useamman erilaisen lyhyen harjoitteen.
Harjoitteita voidaan ja niitä kannattaakin toteuttaa muutaman kerran peräkkäin toistona saman harjoituskerran sisällä sekä myös palata saman harjoitteen pariin seuraavalla kerralla. Kun harjoituksen idea tulee tutuksi, seuraavalla kerralla sen selittämiseen ei mene enää niin paljon. Uutta haastetta saadaan uusilla rastipisteillä, uudella maaston alueella tai erilaisilla joukkue- tai parijaoilla.
Esimerkki yhdestä 1h harjoituskerrasta:
- alkulämmittely n. 10min
- karttaharjoitus 1 + ohjeet n. 15min
- liikunta-aktiviteetti esim. nopeutta, kimmoisuutta ja lihaskuntoa kehittäen n. 10min
- karttaharjoitus 2 + ohjeet n. 15min
- loppuhulina n. 10min
Variaatiot ja liikunnallisuuden lisäminen oheen
Harjoitusmallien yhteydessä on esitelty myös erilaisia variaatiomalleja, joilla saadaan harjoitukseen pientä vaihtelua, lisää haastavuutta tai uusia elementtejä.
Koska nämä harjoitteet tähtäävät kartanlukutaidon ymmärtämiseen yksityiskohtaisella kartalla ja pienellä alueella, jää osassa vauhti hitaaksi ainakin useimmilla oppilailla. Onkin suositeltavaa lisätä harjoitteisiin erilaisia juoksu- tai liikkumistaitoharjoitteita välitehtäviksi.
“Kartan ymmärtämisen opetus on helposti vähän liikuntaa sisältävää, joten opetussuunnitelman hengen mukaisesti oppitunteihin kannattaa sisällyttää liikunnallisia osioita esimerkiksi yleisurheilun sisällöistä. Myös lähimetsiä kannattaa hyödyntää “juoksualustoina”. Retket ja niihin integroitu suunnistuksen opetus ovat myös erittäin tärkeitä sisältöjä oppilaiden luontosuhteen kehittämiseksi.”
Mikko Ojanaho, Liikuntakasvatuksen Yliopisto-opettaja