Sopivat haasteet, kaverit, onnistumisen elämykset ja luonto ovat asioita, joita lapset ja nuoret tutkitusti arvostavat suunnistuksessa. Piha ja lähialueen luonto on puolestaan arvioitu lasten toimesta mieluisimmaksi liikuntapaikaksi. Sopiva maasto, hyvä kartta, oikean tasoiset suunnistustehtävät ja käytännölliset varusteet ovat tekijöitä, jotka takaavat oppilaille onnistumisen tunteen.

Opettajan tehtävät suunnistusjaksolla:

1: Saada oppilaat tietoisiksi siitä, mitä hyötyä elämässä on kartanluku- ja suunnistustaidosta
2: Opettaa kartanlukutaitoa
3: Opettaa suunnistuksessa tarvittavat osataidot
4: Tehdä luonnossa liikkumisesta tuttua ja turvallista
5: Laatia vaihtelevia ja sopivan tasoisia suunnistusharjoituksia oppilaille
6: Antaa palautetta oppilaan suorituksesta ja ohjata kehityksessä

Suunnistustaidon oppiminen etenee johdonmukaisesti, portaittain, pikku hiljaa varmuutta rakentaen. Motivaation kannalta on olennaista tarjota oppilaiden omien taitojen ja kykyjen mukaisia haasteita.

Suunnistusopetus on helpointa aloittaa suunnistusteemaisilla sisä- tai ulkoharjoituksilla. Niiden aikana opitaan karttamerkit sekä kartan hahmottamista. Varsinainen lajiharjoittelu suunnistuskartan kanssa alkaa kartanlukutaidon opettelulla tutulla koulupihalla, ajantasaisella, suuren mittakaavan kartalla. Vasta taitojen kartuttua siirrytään suunnistamaan metsän puolelle. Jos edetään liian nopeasti liian vaikeisiin tehtäviin, voi epävarmuus ja epäonnistumiset luoda negatiivisia asenteita lajia ja sen opettelua kohtaan. Positiivinen asenne syntyy onnistumisen kokemuksista. Liian helppoa koulusuunnistusharjoitusta on vaikea tehdä.

Taitotasot

Taitotaso 1: Ensimmäistä kertaa lajin pariin tai luokat 1-3

Lähtötaso: Tieto siitä mikä kartta on, mitä kartalla kuvataan sekä mitä kartan värit ja karttamerkit symboloivat.

Maasto: Opetusalueena ovat luokka, liikuntasali ja koulun piha. Suunnistusharjoitukset voidaan aloittaa sisätiloista. Koulu kartalla -sivustolta löytyvät helposti toteutettavat ja sisätiloihin sopivat harjoitukset ovat mielekäs tapa opettaa suunnistuksen alkeita.

Maastoalue sisältää runsaasti selkeitä kohteita kuten rakennuksia, teitä, polkuja. Maasto on avointa, näkyväisyys on hyvä ja maa jalkojen alla tasaista ja helppokulkuista. Kartan on oltava isossa mittakaavassa ja ajan tasalla. Suunnistus tapahtuu tutulla alueella ilman eksymisen pelkoa. Ulkona suunnistuksen opettelu on hyvä aloittaa pihakartalta.

Harjoitus: Radalle ei laadita varsinaisia reitinvalintoja. Tässä vaiheessa rastit voivat olla tutulla alueella hyvin näköpiirissä. Harjoituksen pituus on yhteensä 0,5-1,5 km.

Rastien sijainti: Rastit sijoitellaan selkeisiin kohteisiin kuten rakennusten kulmille, pensaiden kulmiin, yksittäisiin näkyviin puihin, kiipeilytelineisiin, aitoihin tai tolppiin.

EI NÄITÄ:
Korkeuseroja
Korkeuskäyriä
Rinteitä
Kivikoita
Risukoita
Märkiä alueita
Tyhjiä, kompassinkäyttöä vaativia alueita

Taitotaso 2: Luokat 4-5

Lähtötaso: Oppilas löytää itsensä kartalta, osaa suunnata kartan maaston mukaan ja tuntee tavallisimmat karttamerkit.

Maasto: Helppo ja turvallinen alue, jossa on paljon polkuja ja teitä, avointen alueiden reunoja, metsän kasvillisuusrajoja, linjoja, hyväkulkuisia ojien reunoja yms.

Harjoitus: Radalle ei laadita varsinaisia reitinvalintoja, mutta rastiväleillä on kulku-urista muodostuvia valintatilanteita: ”Käännynkö polunhaarasta oikealle vai vasemmalle?”

Rastien sijainti: Rastipisteinä ovat selkeät kohteet kulku-urien varrella.

EI NÄITÄ:
Suuria korkeuseroja
Pelkkiä korkeuskäyrien lukua vaativia alueita
Rinteitä
Kivikoita
Risukoita
Märkiä alueita
Tyhjiä, kompassinkäyttöä vaativia alueita

Taitotaso 3: Luokat 6-9

Lähtötaso: Oppilas osaa pitää karttaa kulkusuunnan mukaisesti sekä suunnistaa pihapiirissä ja lähialueella sujuvasti. Oppilaalla on turvallinen olo maastossa liikuttaessa ja hän hahmottaa alueen rajat. Oppilas osaa tehdä reitinvalinnan oman taitotason mukaan.

Maasto: Siirrytään metsämaastoon ja suunnistuskartan mittakaavalle (1:10 000). Maastossa pitää olla edelleen turvallisuuden tunnetta lisääviä teitä ja polkuja. Rakennuksia ja avoimia alueita voi olla jo vähemmän. Taitavimmat osaavat suunnistaa rastille maaston muotoja (korkeuskäyriä) lukemalla.

Harjoitus: Radan runkona on tason 2 tapaan johdatteleva reitti, mutta nyt on mahdollista tehdä reitinvalintoja. Jokaisella rastivälillä on vähintään kaksi selväpiirteistä reitinvalintaa. Reitinvalintoja voi tehdä kulku-uriin tukeutuen tai maaston selkeiden tukielementtien avulla. Etevimmät voivat hyödyntää kompassia.

Rastien sijainti: Reitti rastilta rastille on johdatteleva. Vaihtelevat rastipisteet valitaan niin, että rastia voi lähestyä selkeän maastonkohteen (”kirkontorni”) kautta. Rastien takana on pysäyttäviä maastonkohteita, jotta oppilas huomaa jos juoksee rastista ohi.

Ohjeita suunnistusharjoituksen toteuttamiseen

Maastossa eteneminen
Ennen varsinaista suunnistusharjoitusta, maastossa liikkumiseen kannattaa totutella ilman karttaa kävellen, juosten ja leikkien. Seuraavaksi otetaan mukaan kartta ja tehdään karttaretkiä kävellen, juosten tai vaikka hiihtäen, meloen ja pyöräillen.

Sää
Sääolosuhteilla on tärkeä rooli lajin mielekkyydelle. Suunnistusjakso kannattaa ajoittaa alku syksyyn tai loppu kevääseen. Luontoliikunta on mukavinta, kun on hyvä keli. Jos sää suunnistuspäivänä on sopimaton, voi suunnistusteeman siirtää helposti sisätiloihin. Harjoitusmateriaaleista löydät myös sisäharjoitukset.

Hyvän maaston valinta
Suunnistuksen alkeita opetellessa paras maasto on tuttu ja turvallinen pihaympäristö. Metsään siirryttäessä maaston on oltava helppokulkuista ja metsässä on oltava hyvä näkyvyys. Helppokulkuisessa maastossa on etenemisuria ja maastopohja on melko tasaista ja kuivaa. Näkyvyyden ollessa hyvä pienetkin oppilaat voivat havainnoida maastossa olevia kohteita. Suunnistuksen opetteluun soveltuvassa maastossa on selkeitä kartanlukukohteita, kuten teitä, polkuja, peltoja ja ojanhaaroja.

Turvallinen alue
Turvallinen alue koulusuunnistukseen on esimerkiksi peltojen, teiden, asutuksen tai muiden luonnollisten kohteiden rajaama, eikä siellä ole muuta vaaraa, kuten rakennustyömaata. Alueen rajat toimivat pysäyttäjinä. Harjoitusta ei suunnitella niin, että oppilas voi joutua vaarallisille alueille, kuten liikenneväylille, rakennustyömaille ja nuorimpien kohdalla myös vesistöille. Myös muut mahdolliset paikalliset turvallisuusriskit on otettava huomioon.

Rastipisteen valinta
Rastipisteeksi käy ainoastaan sellainen yksittäinen ja selkeä kohde, joka löytyy sekä maastosta että kartalta. Sellaisia ovat esimerkiksi aitojen päät, leikkitelineet, rakennusten kulmat, yksittäiset karttaan merkatut puut ja pensaat, kivet, jyrkänteet ja kumpareet.

Rastilippu näkyville
Rastipisteeksi valittu maastokohde merkitään rastilipulla. Kun oppilas on löytänyt rastiksi valittuun kohteeseen, pitää rastilipun näkyä. Ei ole tarkoitus, että rastiliput ja leimasimet piilotetaan.

Kartta
Pieneen käteen pieni kartta. Oppilaan kartan tulisi olla korkeintaan kokoa A5. Silloin kartan hahmottaminen ja taittaminen sopivan kokoiseksi on helpompaa. Karttaa ei myöskään pidä laminoida jotta taittelu onnistuu. Sen sijaan kartan voi suojata karttamuovilla.

Suunnistaja ei liiku seuraavilla alueilla:
Pihamailla
Istutuksilla (puutarhat, taimikot)
Luonnonsuojelualueilla, joilla on voimassa liikkumisrajoitus
Moottori- ja moottoriliikenneteillä tai rautateillä
Riistan suoja-alueella tai muulla karttaan tai maastoon merkityllä kielletyllä alueella

Suunnistajan vastuu ympäristöstä
Suunnistajaa koskee jokamiehenoikeuksiin sisältyvä vastuu luonnosta ja muiden luonnon käyttäjien tarpeiden huomioimisesta. Yksittäinen suunnistaja saa liikkua luonnossa jokamiehenoikeuksien nojalla, kunhan hän ei aiheuta vahinkoa tai haittaa luonnolle, maanomistajan omaisuudelle tai muille luonnossa liikkujille. Kilpailujen ja kuntorastien järjestämiseen liittyvistä yksityiskohdista ja luvista sovitaan maanomistajien kanssa tapahtumakohtaisesti.

Tiedotus oppilaille
Tiedote koteihin liikuntatuntien suunnistusteemasta antaa mahdollisuuden valmistautua asianmukaisin varustein. Paras tilanne on, jos suunnistustunti toteutetaan kuivassa maastossa ja tavanomainen liikuntavarustus on riittävä. Jos suunnistusta varten tarvitaan saappaat, vaihtovaatteet tai eväät, on aiheellista varmistaa tiedonkulku koteihin. Oppilailla tulisi olla henkilökohtaiset lääkkeet mukanaan esimerkiksi allergiareaktioiden varalta. Olosuhteisiin sopivat varusteet tekevät tunnista mielekkäämmän.

Maastoharjoitusta järjestettäessä mukana on ensiapulaukku:
Kylmäpakkaus
Tukiside
Kyypakkaus
Laastaria
Desinfiointiaine
Haavasiteitä

Jätä koululle tieto siitä, missä luokkasi on suunnistamassa ja ota mukaan myös matkapuhelin.

Sovella suunnistusta

Suunnistus on monipuolinen laji, joka kehittää suunnistustaidon lisäksi monia muitakin ominaisuuksia. Pelkästään luonnossa liikkuminen kehittää monia eri taitoja. Sen lisäksi suunnistus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia integroida mukaan erilaisia oppiaineita.

Suunnistus kehittää:
Motoriikkaa, perusliikuntataitoja ja kestävyyttä
Oman toiminnan suunnitelmallisuutta
Mielikuvien muodostamista tulevasta
Keskittymiskykyä
Ongelmanratkaisua
Itseluottamusta
Ryhmätyötaitoja

Oppiaineiden integrointi

Suunnistusharjoituksien rastipisteiltä voi löytyä perinteisten koodien sijasta esimerkiksi:

Eläinten kuvia: Oppilas kertoo radan suoritettuaan opettajalle mitä eläimiä näki. Oppilas voi myös piirtää näkemänsä eläimet itse tai kertoa eläimeen liittyvän tarinan.

Lukuja: Oppilas löytää radalta lukuja. Radan suoritettuaan oppilas tekee laskusuorituksen lukujen kanssa.

Kirjaimia: Oppilas löytää radalta kirjaimia. Radan suoritettuaan oppilas muodostaa kirjaimista sanan.

Erilaisia tehtäviä: Eri rasteilla voidaan suorittaa erilaisia tehtäviä kuten naruhyppelyä, renkaissa roikkumista, kuperkeikka, palapelin kokoaminen tai runon kirjoittaminen.

Ympäristöoppi/luonnontiede/biologia:
Jokamiehen oikeudet ja -velvollisuudet: Suunnistustunneilla motorisen kehittymisen ohella on yhtä tärkeää luonnon aistiminen ja jokamiehenoikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen, hyväksyminen sekä noudattaminen. Suunnistustaitojen perusta onkin kunnioittava suhtautumistapa luontoon ja elinympäristöömme.
Luontoretket
Kasvien, lintujen, eläinten, marjojen ja sienien bongaus. Suunnitellaan etukäteen kartalle reitti ja pohditaan, mitä kasveja, sieniä tai marjoja voi löytyä kultakin maastoalueelta.
Etsitään maisemia, joihin ihminen on vaikuttanut paljon tai mahdollisimman vähän. Kartan avulla on helpompi havainnoida maastoa ja havainnot voidaan merkitä kartalle.
Tutkitaan kasvillisuutta tai erilaisia metsätyyppejä erilaisissa kasvupaikoissa, esimerkiksi kallioilla, notkoissa, niityillä ja soilla. Kartan avulla on helpompi havainnoida maastoa ja havainnot voidaan merkitä kartalle.
Pohditaan ja tutkitaan maankäyttöä. Mitä maaston alueita oppilaat haluaisivat säilyttää mahdollisimman luonnonvaraisina ja mille alueille voisi rakentaa jotakin. Mitä ja miksi?

Äidinkieli:
Rastivälin suunnitelmasta ja reitistä kirjoittaminen
Suunnistuskokemuksista keskustelu ja kirjoittaminen
Mielikuvakartan piirto sanelutehtävänä

Kuvaamataito:
Kartan ja kokemuksen piirtäminen
Maiseman maalaus eri perspektiiveistä
Metsän valokuvaaminen tai maalaaminen. Oppilaat voivat omatoimisesti etsiä kartan kanssa mieleisensä maiseman.
Maiseman piirtäminen etukäteen kartan luoman mielikuvan perusteella ja uudestaan kohteessa
Kasvien etsiminen metsästä värjäystä varten. Tutkitaan etukäteen opettajan kanssa kartalta, mistä mitäkin kasvia voisi löytyä.
Korkeuskäyrätaideteoksen askartelu: Valitaan kartalta mäki, joka havainnollistetaan askartelemalla oikean muotoiseksi.

Tekninen työ:
Kiintorastien valmistaminen

Tieto- ja viestintätekniikka:
LISÄÄ NÄIHIN LINKIT:
Kartta- ja reittipalveluihin tutustuminen netissä: google maps, kansalaisen karttapaikka
Satelliittikuvien tutkiminen netissä: google maps
Kartan piirtäminen itse piirrustusohjelmalla/OCAD:lla: ocad
Karttamerkkipelit ??
Suunnistuspelit ??
Rastiväliaikojen vertailu
Reittihärveli, linkki

Kielet:
Opetellaan karttamerkit opeteltavalla kielellä.
Rastin sijaintia tai maisemaa kuvaillaan opeteltavalla kielellä.
Opettaja kertoo rastin sijainnin opeteltavalla kielellä.
Kuvaillaan opeteltavalla kielellä, mitä reittiä metsässä edetään. Oppilas piirtää reitin kartalle.

Musiikki:
Kuljetaan kartan avulla metsässä, kuunnellaan ja kerätään samalla erilaisia ääniä. Vertaillaan erilaisten paikkojen ääniä keskenään.

Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat

Suunnistustunteja voi soveltaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita vastaavaksi. Maaston ja kartan valinnalla, harjoituksen rakenteella, yhteistoiminnallisuudella, apuvälineillä ja avustajien avulla on mahdollista tarjota kaikille lapsille suunnistus- ja luontoelämyksiä.

Kartta:
Kartta suurella mittakaavalla sopii monille erityisryhmille. Kartan valmistajaa voi myös pyytää tulostamaan pelkistettyjä karttoja, joista on poistettu kaikki kartan hahmottamista häiritsevät karttamerkit. Myös kohokarttoja voi olla mahdollista saada tai valmistaa.

Karttateline:
Pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä kulkeva oppilas voi käyttää hiihtosuunnistuksen karttatelinettä tai itse tehtyä telinettä, jotta kädet jäävät kartanluvulta vapaaksi liikkumiseen ja ohjaukseen.

Kompassi:
Heikkonäköisiä varten on tehty erikoiskompasseja, joita voi kysyä Suunnistajan Kaupasta. Pitää huomioida, että kompassi voi ottaa häiriötä apuvälineiden metalliosista.

Rastit:
Heikkonäköisten rasteilla tulisi olla äänimerkki ja helposti saatavilla oleva leimasin.

Maasto:
Monille erityisryhmille soveltuu parhaiten piha- tai puistosuunnistus, jolloin alusta on tasainen ja hyväkulkuinen ja kulku-urat ovat leveitä. Varmista, että oppilailla on turvallinen olo maastossa liikkuessa ja että eksymisen pelkoa ei ole. Maastoa rajaavat suuret kohteet käydään läpi ennen harjoitusta.

Avustaja / opas:
Mikäli suunnistusradan maasto on mäkistä (mitä ei suositella) tai siinä on kulkemista hankaloittavia kohteita, esimerkiksi puun kantoja, ojia tai kiviä, pyörätuolia käyttävän ja heikkonäköisen oppilaan mukana pitää olla avustaja. Avustajana voi toimia esimerkiksi luokkakaveri.

Harjoitusten suunnittelu:
Käytä riittävästi aikaa karttamerkkien ja perusasioiden opetteluun. Suunnittele tunti niin, että erilaisillakin oppilailla on mahdollisuus osallistua. Valitse sopivat välineet ja mieti tarvittavat avustajat. Pyri kuitenkin suunnittelemaan sellaisia harjoitteita, että oppilas pystyy toimimaan mahdollisimman paljon itsenäisesti ilman avustajaa. Käytä harjoituksissa ensin tuttua ja selkeää reittiä. Etene erittäin helpoista harjoitteista haastavampiin vasta oppilaiden taidon kehittyessä. Joidenkin oppilaiden voi olla hankala hahmottaa aikaa ja paikkaa, jolloin avustaja on hyvä olla mukana.

Liikuntarajoitteisille sopivia harjoituksia:
Oman kartan piirtäminen ja tutun ympäristön hahmottaminen kartalle
Valokuvasuunnistus
Pihasuunnistusharjoitukset
Tarkkuussuunnistus
Kohteiden paikannus etäältä

Kehitys- ja näkövammaisille / hahmotushäiriöisille sopivia harjoituksia:
Reittiviivasuunnistus
Viivasuunnistus
Valokuvasuunnistus
Tarkkuussuunnistus
Pihasuunnistusharjoitukset
Luontopolut